Historiaa

HISTORIIKKI

Kunnantalo toimi liikuntapaikkana

Joulukuun 4.pnä 1918 kokoontui pieni, mutta innokas voimistelua harrastava joukko Kunnanhuoneelle pohtimaan kysymystä naisvoimisteluseuran perustamisesta kyläämme. Heti aluksi päätettiin, että vaikka ei mitään varsinaista seuraa ajateltukaan saada, niin päätettiin ruveta harrastamaan säännöllistä voimistelua ainakin kerran viikossa. Aina joulukuun 7.pnä vuonna 1919, oli säännölliset harjoitukset, joita oli 17 kappaletta, henkilölukumäärä oli kuuden ja 18 välillä. Vuodelle 1920 toukokuun 28. pnä kesti toinen voimistelukausi, jolloin harjoituksia oli 34 kappaletta.

Opettaja Leinon johdolla joukko voimistelijoita kokoontui Kunnanhuoneella. Joskin parin vuoden kuluttua voimistelutilan sopimattomuus käy ilmi pöytäkirjaan kirjoitetusta valituksesta, että ”kunnanhuone oli useasti kokoontumisiltoinamme erinäisten kunnallisten toimitusten johdosta ylösotettu ja niin esteenä säännölliselle toiminnalle ja varsinkin talvisin sopimaton paikka”.

Johtaja Leino oli esittänyt koulun johtokunnalle, että seura saisi silloisen talvikauden kokoontua kerran viikossa koulun juhlasaliin voimistelemaan, koska kunnanhuone (aikaisempi kokoontumispaikka) oli useasti erinäisistä kunnallisten toimien johdosta seuralta pois ja talvisin toiminnalle sopimaton paikka. Koulu suostui ja kokoontumislupa saatiin ehdolla, että seura suorittaa toiminnan juhlasalissa. Jäseniä vuoden alussa oli 29.

Seura saa nimen

Helmikuun 19. pnä vuonna 1920 tapahtui ratkaisu seuran perustamisessa. Seura oli saanut kunnian, että Maakuntajuhlat pidettäisiin Lohjalla. Samana vuonna voimistelun harrastajia ilmoittautui jäseneksi, jolloin seura sai nimen ”Lohjan Naisvoimistelijat”. Seuralle valittiin voimistelujohtaja neiti Katri Leino ja varalle opettajatar Veera Ruokosalmi. Johtokuntaan valittiin sihteeriksi Hanna Wuoksela, varalle rouva M. Louhivaara, rahastonhoitajaksi neiti Elina Hillner ja jäseniksi neidit Jalasaari ja Ilmanen. Johtokunta kokoontui 6 kertaa vuoden aikana.

Voimistelua, urheilua ja "lemmenkukkia"

Seuran ensimmäisinä toimivuosina oli voimisteluharjoitusten lisäksi myös urheilutoimintaa, kuten kesällä 1921 soutuharjoituksia. Seuran täyttäessä viisi vuotta pidettiin jäsenten kesken juhla, jossa vihittiin käyttöön seuran lippu. Seura harjoitti myös toimintaa muidenkin kuin jäsenten hyväksi, mm. kauppalan uimarantaan rakennettiin uimakoppeja kolme kappaletta.

20-luvulla seuran jäsenmäärä vaihteli 30:n ja 40:n välillä vuosittain harjoitusmäärien ollessa samoin 30-40 välillä. Välillä toimintaa oli vähemmänkin. Yleensä toiminnasta tuolloin voisi mainita mm. voimistelu-iltamat, joiden ohjelmaan kuuluivat voimistelunäytökset, runot ja puheet sekä soitto ja laulu. Voimistelun lisäksi harjoituksissa harrastettiin myös tekstinlukua, jonka tarkoituksena oli kovan harjoituksen jälkeen rentouttaa liikkujat ylentävillä ajatuksilla suihkujen tuolloin vielä puuttuessa. 20-luvun lopulla otettiin osaa myös kansainvälisiin voimistelujuhliin. Neiti Sylvi Kivirannalle luovutettiin Naisten Kultainen Urheilumerkki.

V. 1930 perustettiin tyttöjaosto ”Lemmenkukat”. Voimistelijoita oli runsaasti, mutta ohjaajista oli puutetta. Sotia edeltäneet vuodet olivat seuran kulta-aikaa; silloin voimisteltiin, tanhuttiin, pidettiin juhlia ja järjestettiin retkiä.
 ”Lemmenkukkien” lisäksi seurassa vaikutti 1930-luvun lopulla ikääntyneempien ryhmä ”Hortensiat” sekä 1940-luvun kukkaloistoon liittyneet ”Hyasintit”, ”Lupiinit”, ”Sinivuokot” ja ”Cissukset”.

Talvisodan kuukausien aikana toiminta oli pysähdyksissä, mutta seuraavana syksynä lähdettiin uudella innolla mukaan puuhaamaan 20-vuotisjuhlia. Suunnitelmiin tuli muutos, kun SNLL:ltä tuli kehotus järjestää yhdessä työväen voimistelijoiden kanssa juhla invalidien hyväksi. Yhteistyössä oli myös Lohjan Louhi.

Jatkosota vaikeutti toimintaa ja keskeytyksiä oli koko vuoden 1942 ja suurimman osan kevättä 1944. Sodan päättymisen jälkeen marraskuussa 1944 toiminta jälleen alkoi. Suurimmillaan jäsenmäärä sodan jälkeen oli vuonna 1947 227 henkilöä, liekö asiaan vaikuttanut Suomen Suurkisat.

Naisvoimistelijoiden 30-vuotisjuhliin kutsuttiin kunniajäseniksi tohtori Kaarina Kari ja neiti Katri Leino sekä maisteri Liisa Hirsjärvi  kunnioituksena heidän uhrautuvasta ja innostavasta työstään.

Kisakalliosta kipinää toimintaan

Vuoteen 1950 ehdittyä esiintymisinnostus ja harjoittelualttius laantui lopullisesti. Vuosikertomuksissa 50- ja 60 luvulla oli etupäässä voimisteluharjoituksia (ei juhlia eikä retkiä). Uutta kipinää tuli, kun Kisakallio siirtyi kaupungin läheisyyteen uudenaikaisine harjoitustiloineen ja uintimahdollisuuksineen jumpan jälkeen. Jäsenten määrä nousi räjähdysmäisesti; 40, 50 ja 80 voimistelijan joukko ei ollut poikkeuksellinen liikuntahallissa. Siinä oli jo haastetta ohjaajalle.

Vuoden 1968 syksystä lähtien toimi myös lentopallojaosto, joka pelasi vaihtelevalla menestyksellä myös Suomen sarjassa.

Monien luonnosten laatimisen ja pitkän kirjeenvaihdon jälkeen saatiin seuralle uudet, ajanmukaiset säännöt heinäkuussa 1977.

Säestystä ja oma lippu

Mainitsemisen arvoisia ovat voimistelun säestäjät, joita LNV:lla on ollut lähes koko toiminnan ajan. Voimistelun säestäminen pianolla ei ole helppoa eikä tiettävästi monellakaan voimisteluseuralla ole ollut säestystä. Seuramme säestäjiä ovat olleet mm. Lyyli Pesonen, Liisa Palomäki, Helena Lahdenmaa sekä viimeisimpänä erittäin pitkän ja ansiokkaan uran säestäjänä tehnyt Rauha Ahtila.

Oma uusi lippu vihittiin käyttöön keväällä 1984, vihkimisen suoritti seuran kunniapuheenjohtaja Kirsti Ingervo. Muista tapahtumista 1980-luvulla mainittakoon mm. edustuskelpoisen voimistelutanssiryhmän kasaaminen Elina Lampisen toimesta, SVVL:n Suurkisat sekä rytmisen kilpavoimistelun EM-kisat.

Jäsenmäärä kasvaa

1990-luvulla seuran jäsenmäärä vaihteli 350:n ja 550:n välillä. Tapahtumista mainittakoon Syke-100-tapahtuma Helsingissä v. 1996, jossa seuran jäseniä oli mukana 58, sekä seuran 80-vuotisjuhlanäytös toukokuussa 1998. Silloinen puheenjohtaja Päivi Rantamäki valittiin Vuoden Liikuttajaksi Lohjalla.

Seura on järjestänyt vuosittain jo perinteeksi muodostuneet joulu- ja kevätnäytökset sekä syksyisin kauden alussa Syysstartin, jossa päästään tutustumaan tulevan kauden tunteihin.

Vuonna 2000 jäsenmäärä oli edelleen nousussa, jäseniä 550. Seuralle palkattiin vuonna 2001 toimistotyöntekijä, jonka vakanssi tosin loppui luonnostaan, kun ko. henkilö Leena Pirjamo valittiin seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Huippuvuosina 2002-2004 seuran jäsenmäärä hipoi parhaimmillaan lähes seitsemää sataa. Näinä vuosina ohjelmistoon tuli lisäksi telinevoimistelu.  Seura järjesti myös Suomen Voimisteluliiton kilpa-aerobicin Etelä-Suomen aluemestaruuskilpailut Lohjalla.

Seuran tuntivalikoima vakiintui 2000-luvun puolivälissä lasten osalta tanssiin, telinevoimisteluun ja perheliikuntaan sekä aikuisilla edelleen monena päivänä viikossa pidettäviin kuntojumppiin. Myös tanssilajeja, kuten break dance, afro, lattarit ja itämainen tanssi sekä zumba ovat kuuluneet tuntivalikoimiimme. Telinevoimistelijat osallistuivat moniin kansallisiin kilpailuihin ja seura järjesti ystävyyskilpailuita Hangon AIKn kanssa. Tampereella järjestettyyn Voimistelun suurtapahtumaan, SunSvoliin, osallistui 22 lasta ja nuorta seurasta vuonna 2006.

Juhlaa ja muutoksia

Seuran 90-vuotista taivalta juhlittiin ”Vuodenajat”-juhlanäytöksessä keväällä 2008. Seuran puheenjohtajana toimi Anna Sauvola-Kuparinen. Vuosi 2009 toi mukanaan muutoksia, sillä koko kilpalinjan telinevoimisteluporukka erosi seurasta. Telinevoimistelu säilyi silti tuntivalikoimassa uusien ohjaajien voimin. Taru Kärhä astui puheenjohtajan saappaisiin. Seura osallistuu vuosittain Lohjan Liikuntakeskuksen järjestämiin Tenavatohinoihin Sporttikeskus Tennarissa. Lisäksi muutamana vuonna on järjestetty seuran sisäinen voimistelu- ja tanssipäivä Kisakallion Urheiluopistolla.

Jouluinen näytös on vaihtunut viime vuosina perinteiseksi kuusijuhlaksi. Kevätnäytös on järjestetty vuodesta toiseen Laurentius-salissa. Kaudella 2012-2013 seura osallistui jälleen voimistelun suurtapahtumaan, vuorossa oli SunLahti-tapahtuma Lahdessa kesäkuussa 2013 ja seurastamme osallistui kenttänäytökseen lähes 30 lasta huoltajineen. Seura juhlisti 95-vuotista toimintakauttaan näyttävällä juhlakevätnäytöksellä huhtikuussa 2013. Seuran puheenjohtajana oli Iina Erolahti.

Vuodesta 2014  alkaen seuran puheenjohtajana on toiminut Pauliina Jurvanen.